tiistai 2. kesäkuuta 2015

Jo joutui armas aika...

Suvi vaan ei ole vielä ihan niin päällä, kuin olisin toivonut. Kylmästä keväästä huolimatta sain koulutyöni valmiiksi ja viikonloppuna juhlittiin valmistumista. Ajatuksena oli ommella itselle mekko varta vasten, mutta laiskuus ja ajanpuute voitti. Päätin käyttää kevättalvella hautajaisiin ommeltua mekkoa ja tuunasin sitä laittamalla helmaan valkoisen pitsiliinan. Valkoinen neulebolero ja mammalta perinnöksi saatu nahkainen pikkukäsilaukku loivat mukavan kokonaisuuden, enkä tuntenut oloani liian mustaksi. Pikemminkin kokonaisuus oli minun näköiseni.


Iso kato kävi opiskelujen aikana ryhmässämme. Samaan aikaan alottaneista yhdestätoista ihmisestä meistä valmistui nyt vain kaksi. Ja yhteensä vaatetuksen puolelta valmistui viisi. Ei siis iso joukko, mutta sitäkin taidokkaampi. ;) Samaisessa salissa valmistui kuitenkin toistasataa nuorta ja vähän vanhempaa opiskelijaa eri linjoilta logistiikasta lähihoitajaan.

Koulu oli siis tässä. Nyt tämä valmis artesaani sitten pohtii, että mitä seuraavaksi. Oma yritystoiminta on tähtäimessä. Kesän aikana teen satunnaisia tilaustöitä ja syksyllä tehdään sitten suuremmat päätökset. Nyt olen ajatellut ottaa rennosti ja nauttia kesästä. Blogissakin ehkä alkaa näkyä enemmän tuotoksia, kun ei ole enää koulu haittaamassa muuta tekemistä.